Pakkanen ja ääni - vinkkejä äänenhuoltoon
Tarkoitukseni oli aloittaa blogini päivittäminen aivan muilla teemoilla, mutta näiden ihanan raikkaiden pakkaspäivien ja oman samaisesta syystä kutisevan kurkkuni myötä tuli mieleeni avata vähän pakkasen vaikutuksia ääneen. Suurimmalle osalle ihmisistä kylmä ilma ei tuota sen kummempia hankaluuksia, mutta erityisesti runsaasti ääntään käyttävien puhetyöläisten äänen hyvinvointi ja kipakka pakkanen voivat olla haastavakin yhdistelmä. Tälläinen tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi lastentarhaopettajalla, joka viettää päivänsä sisällä hälyisissä tiloissa voimistetulla äänellä puhuen ja ulkona lasten leikkejä valvoen.
Pakkanen vaikuttaa ääneen, koska pakkasella ilma on kylmää ja kuivaa. Kylmä ilma sitoo vähemmän kosteutta kuin lämmin ilma, jonka vuoksi pakkasilman kosteusprosentti jää matalammaksi eli ilma on kuivempaa. Sisätilojen ilma on käytännössä lämmitettyä ulkoilmaa, joka lämmityksen myötä menettää entisestään kosteuttaan, joten sisäilman kosteus jää helposti vielä ulkoilmaakin matalammaksi.
Kuiva ilma kuivattaa limakalvoja niin nenässä kuin kurkussakin. Kurkussa sijaitsevat äänihuulet tykkäävät kuivasta ilmasta kyttyrää, sillä niiden ääntä tuottava limakalvovärähtely heikentyy kuivuuden myötä huomattavasti. Kuivien limakalvojen värähtely on raskaampaa, ikään kuin "tahmeampaa", jolloin ääni ei syty yhtä herkästi ja äänentuotto voi tuntua vaivalloisemmalta. Ääni voi kuulostaa käheältä ja väsyä nopeasti. Kurkku voi tuntua kutisevalta, ärtyneeltä tai suorastaan kipeältä. Kurkussa kuuluukin olla sopivissa määrin limaa, mutta kuivuessaan lima muuttuu sitkeäksi, jolloin se koetaan usein häiritseväksi ja puhutaan limaisuudesta. Kurkun tuntemukset voivat provosoida rykimistä ja yskää, jotka taas ärsyttävät kurkkua ja käheyttävät ääntä entisestään.
Kuivat limakalvot nenänielussa voivat aiheuttaa puhetta tai laulua hankaloittavaa nenän tukkoisuutta ja/tai vuotamista. Samalla nenähengitys vaikeutuu, mikä taas saattaa kannustaa hengittämään suun kautta. Nenän tarkoitus on kuitenkin kosteuttaa, suodattaa ja lämmittää hengitysilmaa, joten suuhengittämällä kurkkuun ja henkitorveen saapuu entistä kuivempaa ja kylmempää ilmaa.
Pakkanen voi vaikuttaa ääneen myös muita reittejä, kuten aiheuttamalla nielun lihaksiin jännitystä kylmän ilman kulkiessa ääntöväylän läpi. Kylmettynyt ja tärisevä keho ei myöskään ole otollisin äänentuottoalusta, sillä äänentuotto on lihastyötä, joka vaatii sekä aktiivisuutta että rentoutta ja samalla vapaata ja toisaalta hallittua hengitystä. Jännittynyt keho johtaa jännittyneeseen hengitykseen.
Miten äänen ja kurkunpään hyvinvoinnista olisi sitten hyvä huolehtia, kun ilman lämpötila ja kosteus laskevat pakkasilmojen myötä?
Tässä muutama neuvo äänen hyvänä pitämiseen keskellä kylmintä talvea, olkaa hyvä! Huom. Vinkit ovat aivan käypiä läpi vuoden, mutta pakkassäillä äänen täsmähuollon merkitys korostuu.
1. Nenähengitä
Hengitä nenän kautta ja pääset helpoimmalla - nenä on suorastaan tarkoitettu kosteuttamaan, suodattamaan ja lämmittämään sisäänhengitetty ilma.
2. Kostuta, kostuta ja kostuta
Kostuta kurkkua sisäisesti vettä riittävästi juomalla (n. 2 l/pv) ja ulkoisesti höyryhengittämällä. Jos kylmä hanavesi ei viileissä oloissa maistu niin juo lämmintä vettä/mietoa yrttiteetä/hunajavettä. Vältä tai vähennä kofeiinia, joka kuivattaa kehoa nestettä poistamalla.
Höyryhengitys tapahtuu simppeleimmillään kasvot kuumavesikattilan yllä tai lämpimän suihkun kosteaa ilmaa hengitellen. Erinomaisia vaihtoehtoja ovat myös vesipiippu tai esim. WellO2-laite. Huoneilman kostuttimesta voi löytyä suuri apu erityisesti, jos kodin huoneilman kosteus pääsee putoamaan kovin alas.
3. Lämmittele keho hyvin
Ihmistaipumuksena on suojautua kylmältä kasaan vetäytymällä ja lihaksia jännittämällä. Pidä itsesi lämpimänä. Ennen äänentuottotilannetta liiku ja/tai venyttele hetki. Tämä voi tarkoittaa viiden minuutin tanssihetkeä lempimusiikin tahtiin, ilmanyrkkeilyä, hytkymistä, x-hyppyjä, joogaa-asentoja tai muutamaa simppeliä venytysliikettä, riippuen mikä sinua kutsuu. Suosisin kuitenkin liikettä, joka lämmittää, avaa ja vie tietoisuutta kehoon, ja jonka aikana hengitys pääsee virtaamaan vapaasti.
4. Lämmittele ääni hyvin
Äänenlämmittelyyn sopii hyvin mikä vain mikä tuntuu vaivattomalta ja ääntä lempeästi aktivoivalta ja avaavalta. Kevyt, myhäilevä hyminä huulet kiinni tai huulilta syntyvä pärinä (tuttu ääniefekti lasten autoleikeistä) ovat omia ikisuosikkejani. Voit myös laulaa tuttuja lastenlauluja korvaamalla sanat pärinällä tai jollain helpolla tavulla, kuten ”mam-mam”. Lämmittelyä olisi hyvä tehdä ainakin pieni tovi (esim. 5-15 min). Opettele myös tunnistamaan äänesi tarpeita - toisinaan ääni tuntuu toimivalta lähes välittömästi ja välillä ääni vaatii pidempään lämmetäkseen.
5. Pidä itsestäsi kokonaisvaltaisesti huolta
Talven pimeys voi vetää kehon lisäksi mieltä matalaksi. Tee asioita mitkä tuottavat sinulle mielihyvää. Itke jos itkettää ja naura aina kun naurattaa, nekin ovat äänentuottoa. Salli tunteiden, hengityksen ja äänen virrata.
Tiivistettynä: Sulje suu aina muulloin paitsi ääntä tuottaessasi, syödessäsi ja hampaita pestessäsi, pukeudu lämpimästi, nauti ihanan lohdullisia lämpimiä juomia ja pidä keho ja mieli rentona.
Lämpimiä talvipäiviä!
Terveisin, Oona